keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Sunnuntai 25.10. Drillailua

Treenien osallistujamäärän vähäisyydestä johtuen drillattiin kevyellä vastuksella sweeppejä avoimesta guardista ja sparrattiin. Yksinkertainen mutta hyvä treeni.

Tiistai 20.10. - RNC ja käsilukko selästä

Kerrattiin kuinka selkäkontrolli pidetään hyvänä ja katsottiin selästä RNC ja käsilukko.

Tiistai 13.10. - Paineella ohi

Käytiin läpi pari tapaa ohittaa guardi. Lähdettiin liikkeelle perhosguardista. Sen sijaan, että ollaan polvillaan perhosguardissa "rennosti", puristetaan polvia yhteen. Mikäli kaveri alla ei ole hereillä, saadaan puristettua kaverin jalat yhteen. Valitaan puoli, jonne halutaan ohittaa. Otetaan ohitettavan puolen kädellä ote kaverin reiden alitse, olkapää tulee reiden sivuun. Annetaan olkapäällä painetta ja "ajetaan" jalat mattoon. Heitetään omat jalat taakse, eli sprawlataan hyvä paine, jolloin kaveri ei saa lantiotaan liikutettua. Voidaan lähteä ohittamaan joko samalle puolelle tai kiertää toiselle puolelle. Tärkeintä on saada paine oikealle kohdalle ja tehdä ohitus rauhassa.

Kun lähdetään liikkeelle perhosesta ja puristetaan polvia yhteen, usein kaverin reaktio on aukaista polviaan. Tällöin saadaan hyvin tilaa lähteä knee slide -ohitukseen.

maanantai 26. lokakuuta 2015

Naisten treenit - uhka vai mahdollisuus

Kun Fight Clubilla aloitettiin naisten omat treenit vuonna 2009 oli tämä aika uusi ilmiö Suomen bjj-kentällä. Nyt kuusi vuotta myöhemmin Suomesta löytyy useita saleja, joissa on kerran tai pari viikossa ainoastaan naisille suunnattuja treenejä. Samalla naisille on omia "women only" -leirejä, ja muutenkin melkoisen tiiviin bjj-yhteisön sisällä löytyy tiivis naisyhteisö. Muutettuamme Hannan kanssa (väliaikaisesti) Ruotsiin olemme jääneet kaipaan Jyväskylän tyttöpaineja. Osittain tiiviin kaveriporukan vuoksi, mutta etenkin loistavan treeniseuran vuoksi. Senkin vuoksi olemme yrittäneet käynnistää jonkinlaista naisten toimintaa myös tänne. Sinänsä ilmiö ei Ruotsissa ole sen uudempi kuin Suomessakaan, ensimmäiset "tjejpass" -treenini olenkin käynyt keväällä 2009 Tukholmassa asuessani. Silloin Hiltitjicks -treeneissä keskiviikkoisin kävi kolmesta viiteen naista. Saman vuoden lokakuussa pidettiin sitten Jyväskylän ekat naisten painit, jossa taisi olla seitsemän naista paikalla. Oman aikansa ennätyksiä. Ruotsissa olemme kuitenkin törmänneet naisten omien painivuorojen vastustukseen, joten ajattelin kirjoittaa tähän hieman siitä keskustelusta, jota parhaillaan käymme aiheen tiimoilta.

Naisten treenit joulukuussa 2010, kuulemma sen hetkinen ennätysmäärä, 8 osallistujaa
Kokoan ensin tähän omat perusteluni naisten treeneille. Tiedän, että löytyy myös naisia, jotka eivät halua treenata toisten naisten kanssa, mutta pointtina alla olevissa kohdissa on ne hyödyt, joita itse koen näistä treeneistä saavani. Ei niinkään ajatus siitä, että kaikkien naisten tulee treenata naisryhmissä. Perusteluja naisten treeneille voi katsoa sekä harrastusta aloittavan naisen  että vakavan kisaajan/harrastajan näkökulmasta.

  • Jiu-jitsussa ollaan lähikontaktissa, joka ei ole kaikille niin luontevaa. Monelle naiselle kynnys ylipäätään lajin kokeilemiseen on liian korkea, jos treenikaverina on mies. Sen sijaan naisryhmässä kokeilu saattaa auttaa madaltamaan kynnystä, saa naisen kokeilemaan nujuamista ja mahdollisesti ihastumaan siihen. Kun kynnys itse lajin suhteen on ylitetty, on sinne miestenkin joukkoon helpompi mennä vääntämään.
  • Miesten ja naisten fyysiset erot ovat tosiasia. Naisten keskinäisissä treeneissä fyysiset erot pienenevät, tekniikka ja voima tasoittuvat sekä loukkaantumisriski pienenee. Etenkin alussa, kun yleensä kukaan peruskurssilaisista ei ymmärrä oman kehonsa voimankäytöstä ja vääntymisestä yhtään mitään, saati sitten että voisi keskittyä mahdollisesti treenikaverin huomioimiseeen.
  • Henkinen puoli, minkä katson tärkeäksi sekä aloittavalle että jatkavalle harrastajalle. Viihdyn itse erittäin hyvin myös miesten kanssa treeneissä. Kuitenkin miesvaltaisessa lajissa olen kokenut naisten treenien porukan omalla salilla sekä ylipäätään lajin parissa yhdeksi ehdoksi sille, että olen halunnut harrastaa lajia näin pitkään. Oman salin naisporukka on ollut minulle henkinen koti. Kaikki naiset eivät löydä tätä samaa tunnetta naisporukasta, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että monelle muut naisharrastajat saattavat olla treenaamisen kannalta tärkeä ehto.
  • Kisaaminen ja kisatreeni. Kyseessä on kamppailu-urheilu, joten kisoissa vastustajani ovat muita naisia. En ole koskaan kokenut saavani minkäänlaista etua miesten kanssa treenaamisesta, sillä kaikki naiset treenaavat miesten kanssa. Sen sijaan koen, että säännöllinen treeni nimenomaan naisryhmässä on tuonut etua kisatilanteeseen. Naisten voimankäyttö ja liike on hyvin erilaista verrattuna miehiin, ja vaikka nainen on yleensä tietyin mittarein mitattuna miestä heikompi, saattaa tämä olla huomattavasti vaikeampi vastus kisamatolla. Kyse on ennen kaikkea erilaisesta tavasta käyttää voimaa ja liikettä hyödyksi.
  • Kova treeni vuodesta toiseen. On välillä vaikeaa selostaa, mikä ero on treenata kovaa miesten kanssa ja kovaa naisten kanssa. Tässä kyse vähän samasta asiasta kuin tuossa kisoihin valmistautumisessa. Kun painin kovaa naisten kanssa, pystyn käyttämään voimiani ja liikettäni hyvin eri tavoin hyödyksi kuin miesten kanssa. Samalla rasitus on erilaista. Miesten kanssa painiminen on naiselle aina fyysisesti kovempi treeni. Oma tavoitteeni on sekä kisata korkealla tasolla että pystyä treenaamaan lajia vielä useita vuosia. Tämä vaatii jatkuvaa tasapainottelua kovan treenin ja kropan fyysisen kuormituksen välillä. Minulla ei ole takanani tieteellisiä todisteita, mutta omaan kokemukseen pohjautuen voisin sanoa, että kahdeksan vuotta kisaamista ja treeniä ilman pahempia loukkaantumisia kertoo jotain molempien tavoitteiden onnistumisesta. Samalla se, että Jyväskylässä naisia riittää joka vyöasteelle kertoo myös osaltaan pitkäjänteisen työn tuloksesta. Kisamenestystäkin on tullut ihan mukavasti vuosien mittaan.
Jyväskylän Fight Like a Girl Club 2015 joukkue-SM
Tässä pääpointtini, josta siirryn varsinaisiin tarinoihin: Syyskuussa pidimme Ruotsin salillamme naisille suunnatun kokeilupäivän, jonka ohjelmassa oli yhdet bjj/lukkopainitreenit, lounas, luento ja vaparitreenit. Olimme saaneet tämän järjestämiseen apurahan, jonka myönnön perusteena on naisten liikuntaharrastuksen tukeminen, erityisesti uusien harrastajien muodossa. Kokeilupäivään tuli 26 naista, ja päivä oli kaikin puolin menestys. Paini- ja vaparitreenien lisäksi saimme paikalle puhujaksi thainyrkkeilyn maailmanmestarin Magdalena Kowalczykin, joka osoittautui erittäin loistavaksi puhujaksi aiheenaan naiset kamppailu-urheilun maailmassa. Kokeilupäivän jälkeen tarjosimme mahdollisuutta kuuden kerran intensiivikurssiin, jotta meidän seuran tarjoamista lajeista innostuneet saivat vielä kokeilla useamman kerran lajeja. Kahdeksan naista innostui tästä ja treenasi kanssamme kolme viikoa. Nyt muutama on jatkanut edelleen mukana, ja useampi kysynyt mahdollisuudesta jatkaa myös tyttötreeneissä treenamista kerran viikkoon.

Tjejdag - naisten kokeilupäivä
Jyväskylän Fight Like a Girl Clubin syntymistä auttoi erityisesti kaksi asiaa: naisten treenien vetämisestä innostuneet vetäjät sekä koko seuran tuki toiminnan aloittamiselle. Sen jälkeen toiminta lähti pyörimään, ja sitä kehitettiin aina tarpeen mukaan. Varsinkin alkuvaiheessa voi olla väliin raskasta, kun naisten treenit eivät kerää heti kahtakymmentä uutta naisharrastajaa. Harrastajamäärät eivät myöskään välttämättä kasva koskaan äärettömän suuriksi, sillä aivan kuten yleensäkin bjj:n parissa, jotkut lopettavat tai muuttavat toiselle paikkakunnalle vuoden parin harrastamisen jälkeen. Kuitenkin vuosien työ on tuottanut tulosta, ja vaikka harrastajat ovat osa kadonneet maailmalle, on ydinjoukko vienyt koko ajan laivaa eteenpäin.

Nyt meillä olisi Ruotsissa tarjota innostuneet vetäjät, mutta tämä laiva ei ole saanut vielä lähtölupaa satamasta. Naisten treenien myötä uhkana on kuulemma epätasa-arvo ja erottelevuus. Uhkana on, että naisista tulee oma ryhmänsä ja miehistä omansa, eikä seura ole enää yhtenäinen. Uhkana on, että seuraan saattaa tulla naisharrastajia, jotka eivät käy muissa kuin naisten treeneissä. Ja uhkana on myös se, että miehet jäävät ilman opetusta. Vaarana on, ettei ole enää yhtä seuraa, vaan on naisten seura ja miesten seura. Vaikka ymmärrän tiettyyn tasoon saakka tämän logiikan, en siltikään näe siinä pohjimmiltaan järkeä. Kyseessä on yli sadan hengen seura, joka tarjoaa tällä hetkellä bjjtreenejä, lukkopainitreenejä, painitreenejä ja vaparitreenejä, minkä lisäksi on erikseen bjj-ryhmät lapsille ja nuorille. Treenitarjonta varmasti jakaa porukkaa pienempiin ryhmiin seuran sisällä, muttei ainakaan minusta erottele näitä ryhmiä omiksi seuroikseen.

FINNHITS 2013 - Suomen naisten yhteistyö on voimaa
Toisena vasta-argumenttina on meille on sanottu, että jos nainen ei pysty aloittamaan ja treenaamaan sekaryhmässä, niin kyseisen naisen ei sitten varmaan kannata treenata kamppailulajia. Nyt syksyn aikana lajia kokeilemassa olleista naisista osa kokee, ettei vielä ole valmis siirtymään sekaryhmään. Nämä haluaisivat ensin päästä parempaan kuntoon, ja kokevat fyysisen rasituksen olevan jo todella kovaa naisten kanssa nujutessa. Kyse ei ole pelkästään siitä, osaako treenikaveri ottaa tarvittaessa kevyemmin. Kyse on myös siitä, miten paljon itse kunkin kroppa kestää alkuun vääntöä ja puristusta. Tähän vaikuttavaa muunmuassa itse kunkin sen hetkinen kunto, aiempi urheilutausta, ikä ja perimä. Nuoren hyvässä kunnossa olevan atleetin - olipa kyseessä mies tai nainen - on joskus vaikea ymmärtää millaista on aloittaa painiminen erilaisista lähtökohdista käsin. Itse kuitenkin toivon, että laji avaa ovensa kaikille, ja jos kynnystä lajin kokeiluun, aloittamiseen ja jatkamiseen voidaan alentaa yhdellä naisten omalla treenivuorolla viikkoon, ja samalla saadaan lajin pariin joku, joka "ei koskaan voinut kuvitella aloittavansa kamppailu-urheilua", niin se vaan on sen arvoista.

Tässä siis yksi tarina Suomen maalta ja toinen tarinan alku Ruotsin puolelta. Molemmat tarinat elävät omaa elämäänsä ja jatkoa varmasti seuraa. Itse haluan treenata sekä naisten että miesten kanssa. Sehän tässä lajissa on parasta, että löytyy niin erilaisia treenikavereita, joilta kaikilta voi oppia jotain. Mutta samalla tämä oli oma puheenvuoroni naisten omien treenien ja leirien puolesta. Itse näen tässä lähinnä mahdollisuuksia lajin kehittymiselle. Fight Like A Girl!

Jyväskylän Fight Club - kaikesta naisten toiminnasta huolimatta ihan yhtä seuraa

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Sunnuntai 11.10. Half guard -kontrolli ja Marcelo half guard

Kerrattiin perus half guard -kontrollia. Otetaan kainalo ja pää haltuun ja ajetaan kaveri selälleen. Tuodaan olkapäällä painetta kaverin kaulalle: työnnetään ensin olkapäätä suoraan kiinni kaveriin ja sen jälkeen ylöspäin kaverin kaulalle. Kokeiltiin tätä kaverin antaessa pientä vastusta. Kontrolloidessa tulee myös pitää lantio tiukkana, jottei kaveri saa palautettua guardia.

Tiukka half guard -kontrolli on hyvä osata, mutta jotta päästiin etenemään halffista katsottiin tarkemmin Marcelo half guardia. Marcelossa käännetään rintamasuunta 180 astetta toiseen suuntaan, eli kohti kaverin jalkoja. Toinen käsi tuodaan kiinni kaverin kylkeen. Jos kaverin käsi jää ulkopuolelle, työnnetään omaa persausta ylöspäin ja ajetaan kyljellä olevaa kyynärpäätä kaverin kainaloon. Saadaan hyvä paine kaverin yläkropalle. Samalla tuodaan vapaana olevan jalan polvi lantioluun päälle ja työnnetään siitä painetta lantiolle. Tehtiin tästä guardin ohitus niin, että toinen käsi sukelletaan päällä olevan jalan alle ja vedetään siitä. Jotta saadaan jalkaa tarpeeksi auki pitää tuoda painetta sekä yläkropalle että lantiolle. Kun saadaan jalkojen väliin tarpeeksi tilaa, nostetaan jalka vapaaksi ja siirrytään esim. sivusidontaan.

Jos Marceloon kääntyessä kaverin käsi jää käden alle nalkkiin, tuodaan itsemme lähelle lantiota. Nostetaan toisella kädellä kaverin lantiota ilmaan ja työnnetään oma polvi alle. Näin saadaan kaverin lantio hyvin pois pelistä. Tästä tehtiin sama ohitus, eli työnnettiin käsi jalan ali vedetään kädellä ja työnnetään jalalla. Kun saadaan tarpeeksi tilaa, nostetaan jalka vapaaksi. Kun käsi on nalkissa, hyvä vaihtoehto on myös edetä lopetukseen. Yksinkertaisin lopetus, jolla voi joskus saada kaverin yllätettyä on rannelukko. Eli pidetään kädellä kontrolli ja toisella kädellä käännetään rannelukko. Toisena vaihtoehtona katsottiin käsilukko. Otetaan toisella kädellä ranteen kohdalta kiinni, liutetaan toinen käsi (luun terävä kohta vasten kättä) kyynärpään yläpuolelle, painetaan ranteen yläpuolelta alaspäin ja muistetaan, että kaverin peukku on ylöspäin. Tässä joudutaan hiemaan tuomaan omaa painoa kaverin yläkroppaa kohti, jotta saadaan käsi ojennettua.


Sunnuntai 4.10. ja tiistai 6.10. - Polvilukko ja jalkalukkojen puolustaminen

Käytiin sunnuntain ja tiistain treeneissä läpi suoraa polvilukkoa. Lähdettiin liikkeelle half guardista päältä. Oma käsi sukelletaan takareiden puolelta niin, että kämmen ottaa otteen reiden sivulta, suht läheltä lantiota. Tuodaan kyynärpäätä kohti omaa kylkeä, jolloin saadaan ote saadaan tiukaksi. Liutetaan polvi mahdollisimman lähellä kaverin lantiolinjaa suoraan toiselle puolelle. Samalla pidetään käsiote tiukkana, jotta toisella puolella lantion vieressä saadaan pysymään tilaa. Työnnetään polvi tuohon vapaaseen tilaa ja samalla oma lantio kääntyy. Puristetaan omia polvia koko ajan yhteen. Liutetaan kättä jalkaa pitkin ylöspäin. Kiristetään polvilukko samaan tapaan kuin suora käsilukko, eli puristetaan polvia ja tuodaan lantiota eteenpäin. Tehtiin samaa polvilukkoa myös lähtien liikkeelle avoimesta guardista. Erityisesti jos kaveri työntää jalkojaan lantiolle, on hyvä lähteä hyökkäämään jalkalukoilla. Avoimesta guardista sukellettiin samalla tavalla jalka haltuun. Toista jalkaa voi joutua hieman työntämään pois edestä toisella kädellä. Loppu menee samaan malliin kuin edellisessä polvilukossa. Alla olevan videon alussa avoimesta guardista polvilukon haku hieman eri yksityiskohdilla. Valaisee ehkä selostusta paremmin.



Tiistaina polvilukon hiomisen lisäksi katsottiin muutamia helppoja tapoja puolustaa sekä polvilukkoa että edellisenä tiistaina läpikäytyä suoraa nilkkalukkoa. Yksinkertaisin tapa polvilukon puolustamiseen on tuoda toinen jalka persaukselle/takareidelle, työntää ja samalla vetää lukotettava jalka vapaaksi. Jos jalkaa ei saada tuotua suoraan työntämään, voidaan ensin työntää kädellä. Tämä puolustus onnistuu vain jos toinen tekee polvilukkoa huolimattomasti ja unohtaa puristaa polviaan yhteen.

Toinen päivän polvilukon puolustus selostuksen sijaan videon muodossa:


Katsottiin myös suoraan nilkkalukkoon kaksi tapaa puolustaa. Ensimmäinen videon muodossa:


Toisessa puolustuksessa on hyvä käyttää hyödyksi liikettä kun kaveri kaatuu tekemään lukkoa. Samalla liikkeellä noustaan ylös kaverin päälle. Sukelletaan toinen käsi lukottavan käden kainaloon, sprawlataan ja päädytään siis mountiin päälle. Jos ei saada käytettyä liikettä hyödyksi, puolustuksen voi silti tehdä, toisella kädellä otetaan kiinni kaverin reidestä (tai jos on puku niin esim. kauluksesta) ja autetaan näin itsemme ylös. Hyvänä hätäpuolustuksena ja lukon hidastajana on myös hyvä muistaa, että tuodaan jalkaa suoraksi ja nilkkaa koukkuun.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Tiistai 29.9. - Suora nilkkalukko

Tiistain treeneissä aiheena oli suora nilkkalukko, joka näkyy tämän videon alussa.

Nilkkalukon tekemisessä on tärkeää pitää omat polvet koko ajan tiukasti yhdessä ja pitää ranteen terävä luu ylöspäin kaverin nilkkaa vasten. Lukon kiristämisessä auttaa oman hartialinjan suoristaminen, ranteen nostaminen ylöspäin nilkkaa vasten sekä tarpeen vaatiessa  kääntyminen kohti mattoa.